Ihan kirjaimellisesti ajoponin vauhdissa

Moikka! Lupailinkin siinä erittäin lyhyessä viime postauksessa, että kertoisin tällä viikolla Pekon ajokoulutuksesta ja poniajolupakortista, jonka suoritan kesäkuussa.

No, suurin osa blogin lukijoista varmaan tietääkin, että olen jo päässyt ajamaan Pekolla. Aluksi Pekolla oli siis taluttajat, ja kävimme pari kertaa ajamassa yhtä metsätietä pitkin sekä pellolla. Nyt Pekon ajokoulutuksessa auttanut Eeva ei ole enää ollut mukana, vaan ollaan toimittu yksin (mukana on kyllä siis ollut aikuinenkin, eli isäni). Ollaan ajettu vielä ihan vain tallin ja muiden sen lähellä olevien rakennusten ympärillä "pihatiellä". Blogin instagramia (@pekkojaiida) seurailevat varmaan ovatkin jo huomanneet kuvista, että viime lauantaina ajoin ensimmäistä kertaa Pekolla ilman taluttajia, ja otettiin yksi suora raviakin. Taluttajat jäivät siis yhdessä vaiheessa kokonaan pois, ja menin ponin kanssa kahdestaan pikku lenkin. Myös Pekon ajokoulutuksessa mukana ollut kaverini Janina tuli loppukäyntien ajaksi kyytiin, ja ajoi itsekin pienen pätkän.
Maanantaina ajoin jälleen Pekolla. Jossain vaiheessa Janina tuli taas kyytiin, ja nyt kokeilimme pätkän raviakin niin, että me molemmat istuimme kärryissä. Janina ajoi loppukäynnit Pekon kanssa niin, että kävelin vieressä.

Oon älyttömän ylpeä Pekosta! Vaikka viimeksikin oli inhottava ja tuulinen keli, poni käyttäytyi todella asiallisesti. Joku toinen poni olisi kenties tuossa jo muutenkin jännittävässä tilanteessa alkanut sähläämään, mutta Pekko tyytyi vain vilkaisemaan tuulessa lepattavia ärsykkeitä.

Olin asettanut tavoitteeksi, että ajaisin Pekolla ilman taluttajia kesän aikana, mutta tavoite tulikin suoritettua jo ennen kesälomaa, joka onkin tosi hyvä juttu.
Ollaan jo kaverin kanssa suunniteltu tekevämme kesällä pitkiä ajolenkkejä ponin kanssa, mutta saa sitten nähdä miten ne tulee onnistumaan. Oon tosi iloinen, miten paljon Pekko (tai oikeastaan me molemmat) on kehittynyt näin lyhyessä ajassa!

Kuva julkaistu myös blogin instagramissa

Ollaan jo ostettu mulle poniajolupakorttia varten ajopuku. Meillä oli hyvä tuuri, sillä löydettiin tosi halvalla hyvät ja hyväkuntoiset, vaikkakin käytetyt vaatteet täältä meidän läheltä. Pukuun kuului kaksi takkia (kesä ja talvi), sekä kahdet kesäkilpahousut (joista toiset vedenpitävät), yhdet talvihousut ja kurahousut sekä yhdet takkien väriset treenihousut. Tykkään tosi paljon tuosta ajopuvun väristä! Kesäpuku on siis violetti - kulta - valkoinen ja talvipuku violetti - pinkki - valkoinen. Tuon jälkeen ostettiin mulle myös väriin sopiva violetti kypäräsuoja.

 Tilattiin takkeihin ja kypärään myös mun nimi sellaisella lapulla sekä uuden sponsorin nimen teksti edellisten tilalle. Vielä tarvitsisi ajopiiskan niin sitten kaikki varusteet olisi valmiina :D

Nimilaput ja sponsori vielä kiinnittämistä vailla!

Sain viikko sitten tietää, että suoritan p-ajoluvan yhdellä Poni-Ilolan suloisella shetlanninponioriilla, jonka lempinimi on Kassu. Oon ajanut sillä pari kertaa leirillä, ja ainakin silloin se on ollut tosi kiva :)

Mua jännittää jo jonkin verran tuo kurssi, koska en oo yhtään varma osaanko voltata jne, sillä oon ajanut vain kerran radalla ollessani leirillä. Heti kun kokeet vähenevät, täytyy ehkä alkaa pänttäämään ravikilpailusääntöjä. Onneksi se on kuitenkin paljon mieluisampaa kuin koulun kokeisiin harjoittelu :D

Saatiin vielä ajopuvun mukana kaupan päälle tällainen kätevä kassi!

Jos muuten joku ajolupakortin suorittanut lukee tämän, niin olis kiva kuulla millaista kurssin suorittaminen oli ja muuta siihen liittyvää! :)