lauantai 9. tammikuuta 2016

Kolme pientä ponia marssi näin, lumista polkua eteenpäin...

Voi kun ne on suloisia yhdessä <3

Eilen tallille mennessäni tarkoituksena oli vain pikaisesti harjata Pekko ja käydä pieni 10 minuutin lenkki kävelemässä tiellä. Alku menikin suunnitelmien mukaan, eli hain Pekon normaalisti tarhasta. Sillä ja Litsillä oli molemmilla toppaloimet päällä  ja lisäksi molempien turpakarvat olivat aivan jäässä :D





Vein Pekon talliin. Heti astuttuaan betonilattialle poni alkoi kävellä todella varovaisesti ja huomasin sen arkovan jalkojaan. Pian huomasimme sen kavioiden alle jäätyneen turvetta tai jotakin sellaista.

Kuvassa paakut eivät näy kovin hyvin

Pekko ihan tärisi. Se kuopi välillä etujaloillaan ja ei suostunut ollenkaan siirtymään siitä mihin paikkaan se oli jämähtänyt. Aluksi jääpaakut eivät meinanneet millään lähteä, mutta hetken sulamisen jälkeen asia hoitui kaviokoukun ja vasaralla koputtelun avulla. Pekko näytti samaan aikaan kummastuneelta ja helpottuneelta  saadessaan kavioiden alta ne ikävät paakut pois. Sen jälkeen harjasin ponin pikaisesti, sillä ei siinä ollut juuri mitään harjaamista. Koko poni oli aivan puhdas (ja pörröinen)!


Sen jälkeen tallissa samanaikaisesti ollut tallin omistaja A-S ehdottikin, jos lähtisimme porukalla Pekon, Litsin, Neon ja tämän omistajan kanssa maastolenkille kävellen. Noin 40 minuutin maasto oli tosiaankin parempi vaihtoehto kuin 10 minuutin tylsä käyntipätkä tien reunassa. Näin myöhemmin huomasin, että se oli myöskin hyvä aihe uudelle postaukselle :D
Laitoin Pekolle varmuuden vuoksi suitset ja deltan, sillä kuin sitä olisi helpompi hallita. Talutin sitä kuitenkin riimunnarulla.


Alkuun Pekko tuntui olevan aivan sekaisin. Silloin kerran kävimme vain A-S:n ja Litsin kanssa maastossa taluttaen, mutta nyt suokkiruuna Neo lähti mukaan vieläpä ratsastaja selässään.

Pekko veti ihan hirveästi (kuin koira :D) ja saman aikaisesti välillä yritti työntää mua jonnekkin pusikkoon. Mun täytyi lähes koko ajan vetää se voltille, minkä jälkeen tietysti välimatka edellä menevään Litsiin kasvoi. Se tottakai hermostutti Pekkoa. Pari kertaa se jopa hyppäsi pystyyn ja vissiinkin kerran pukitti. Täytyy sanoa, että mun oikea käsivarsi kyllä joutui vähän koetukselle ponin säheltäessä :D

Lopulta Pekko alkoi rauhoittua. Se ei vetänyt enään läheskään niin paljoa kuin aluksi ja uskalsin antaa sille riimunnarusta enemmän tilaa. Mua hiukan jännitti, miten oikein käy kun metsätie vaihtuu kapeaksi poluksi. Se oli kuitenkin turhaa, sillä Pekko vain rauhoittui entisestään, kun sen täytyi todella katsoa tarkkaan mihin asettaisi jalkansa kivikkoisella ja sille hiukan vaikeakulkuisella polulla. Pekko ei myöskään päässyt rynnimään, sillä ainoat vaihtoehdot missä se olisi voinut kävellä, olivat hirveä pusikko vieressäni, tai sitten polku takanani. Pari askelta poni käveli pusikossa, mutta vaihtoi sitten mieluusti taakseni. Pekko kuitenkin osaa sen verran kunnioittaa ihmistä, ettei se tosiaankaan rynni päälle. Välillä se tosin törmäsi selkääni polun mentäessä vähän jyrkempään alamäkeen ja ponin samalla kiihdyttäessä vauhtia.

Lopussa Pekko alkoi selvästi olemaan jo väsähtänyt ja rentoutunut, mutta katsoi silti korvat höröllä vieraampia maisemia. Talutin Pekkoa nyt vai  yhdellä kädellä ja annoin  sen kulkea vähän vapaammin. Huomasin pian sen yrittävän kulkea juuri siitä kohtaa, missä jonon ensimmäisenä kulkevan Neon kavionjäljet olivat :D


Lopuksi tultuamme takaisin Riitaojalle, veimme hepat talliin ja purimme niiltä varusteet pois. Laitoin Pekolle vielä uudestaan loimen, sillä olin ottanut sen pois lenkin ajaksi. Sen jälkeen veimme ponit tarhaan.




Oon sinänsä tyytyväinen, kun sain kerrankin kirjoitettua ihan hyvän määrän tekstiä Pekon liikutuksesta :D Täytyy kyllä sanoa, että tuo maastokävely oli kyllä tosi hyvää ja varmasti myös mieluisaa vaihtelua Pekolle, kun yksin en sen kanssa viitsisi lähteä niin pitkälle.


Muokkasin muuten toissapäivänä paremmiksi ja päivittelin vähän mun ja Pekon esittelysivuja, joihin pääsee tuosta banneria alapuolelta. Omani sain jo valmiiksi, mutta Pekon sivut jäivät vielä hiukan kesken, sillä yritän miettiä miten kertoisin sen luonteesta ja muusta...


Pekolla piti olla huomenna (sunnuntai) valmennus, eli kouluttaja olisi tullut jälleen opettamaan mua ja Pekkoa juoksutuksessa. Se kuitenkin peruttiin yli 20 asteen pakkasen vuoksi :/ Menen kuitenkin silti huomenna tallille.


Mitä tykkäsitte tästä postauksesta? Milloin te olette käyneet viimeksi maastoilemassa hevosten kanssa?

4 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja ihania kuvia:)

    VastaaPoista
  2. Ihania nuo pekkolitsi kuvat <3!!! Ja kuullosti ihanalta lenkiltä :)! Tyksintyksin :3! Ööh.. Kävinköhän viimeksi Kiivillä joskus kk sitten :D?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, mäkin jotenkin tykkään niistä vaikka toi aurinko tuleekin välillä tuolta tolleen häiritsevästi :D Se kyllä oli!

      Poista

- Kivat kommentit piristävät aina päivää :)
- Asiallinen kritiikki ja palaute ovat sallittuja.
- Ilkeät kommentit poistetaan!