torstai 5. tammikuuta 2017

Hurja ori Killerillä


c) iskä

Tavoitteenani oli joululoman aikana käydä vähintäänkin kerran hiitillä, joten viime maanantaina päätettiin lähteä käymään Killerin raviradalla. Vaikka hiitti radalla epäonnistuikin, silti saimme aikaan erittäin onnistuneen reissun.


Olga tuli meille maanantaiaamuna klo 8 aikaan. Katsoimme Pekon tavaroita valmiiksi, ja lähdimme tallille yhdeksään mennessä kuljetuskopin kera. Harjasimme ja siistimme Pekon reippaasti, jonka jälkeen laitoimme sen selkään kuivatusloimen sekä jalkoihin bootsit ja pintelit, jotka toimivat ikään kuin kuljetussuojina, sillä pikkuponeille niitä on hankala löytää. Tämän jälkeen alkoikin vajaan tunnin kestävä lastausoperaatio, kun yritimme saada Pekkoa sisälle traileriin. Alussa poni päätti stopata jo viiden metrin päähän siitä, mutta vähitellen saimme sen kuitenkin trailerin viereen. Hommaa ei helpottanut yhtään se, että maa oli aivan järkyttävän liukas, enkä oikein itsekään meinannut pysyä siinä pystyssä, niin kuin ei ponikaan. Lopulta poni seisoi viimein ehjin nahoin trailerissa sisällä, tosin ehkä hieman järkyttyneenä. Nykyään se on ollut jo paljon helpompi lastattava, mutta tällä kertaa poni ei ollut yhtään kiinnostunut yhteistyöstä, eikä hirveästi ruoastakaan, joka toimi houkuttimena. 




Pekon lastauksen jälkeen pakkasimme ponin tavarat, vaihdoimme silojen punaiset pehmusteet takasin sinisiksi ja lähdimme matkaan. Perillä olimme noin klo 11. Heti päästyään ulos trailerista hurja ori Pekko päätti ilmoittaa kaikille C-katoksen lähellä oleville hevosille saapuneensa Killerille kovalla hirnunnalla. Tämä hiittireissu oli sille selvästikin paljon mieluisampi, kun sen ei tarvinnut olla aivan yksin vieraassa paikassa, vaan siellä oli myös paljon muitakin saman lajin edustajia. Jälleen katokseen meneminen tuotti hieman vaikeuksia, mutta se kuitenkin saatiin sinne vähän viime kertaa nopeammin. Otimme ponilta "matkavarusteet" pois, ja hetken tauon jälkeen aloimme laittamaan siloja. Poni steppaili ja hirnui sekä tuijotti muita hevosia silmät pyöreinä lähes koko ajan.





Radalla ei kuitenkaan pystynyt ajamaan, sillä se oli aivan peilijäässä, ja olisi oikeastaan toiminut paremmin luistinratana. Hokkien kanssa sinne olisikin voinut mennä, mutta Pekollahan ei ole vielä kenkiä, joten radalla ajaminen olisi ollut mahdotonta. Ei kuitenkaan annettu tämän haitata, sillä olimme kuitenkin tulleet Killerille asti, eikä tyhjinkään käsin olisi ollut kiva lähteä. Suunnittelimme aluksi lähtevämme eräälle metsälenkille, mutta ajettuamme lenkin alkuun, ensimmäisen suuren hiekoitetun ylämäen huipulle, huomasimme myös metsätien olevan todella liukas. Sen sijaan päädyimme ajamaan tallialueella ja A-C katosten välillä olevaa pitkää, hiekoitettua suoraa pitkin. Pekko meni koko ajan aika mukavaa vauhtia ja välillä tuntui innostuvan vähän liikaakin. Viimeksi Hankasalmella käydessämme poni ei ollut läheskään yhtä reipas, mutta veikkaan se johtuneen lähinnä jännityksestä. Nyt poni kuitenkin juoksi koko ajan ihan innoissaan, kun muut hevoset katsoivat  ponia ihmeissään omista tarhoistaan. Muutamista kohdista Pekko oli hieman vastahakoinen kulkemaan, mutta se hoitui pienen suostuttelun avulla.







Ajon jälkeen palasimme takasiin katoksille. Nytkään Peko ei ollut kovin halukas menemään pilttuuseen, mutta saimme sen sinne lopulta peruuttamalla. Menimme Olgan kanssa syömään autoon välipalaa, jonka aikana isäni otti Pekolta kilpakärryt ja suitset pois, sekä juotti melassiveden. Sitten palsaimme hoitamaan ponin loppuun, ja nyt poni sai selkäänsä kuivatusloimen sijasta fleecepehmusteisen sadeloimen. Pekko ei ollut hionnut yhtä paljon kuin normaalisti, mutta halusin sen kuivuvan kunnolla matkan aikana. Kun olimme valmiita, lastasimme ponin kärryyn ja lähdimme viemään sitä takaisin Riitaojaan. Tällä kertaa Pekko meni traileriin oikein hienosti, ja lastaamiseen menikin vain vajaat 10 minuuttia, joka on ehdottomasti ennätys! :D




Matka oli kieltämättä tosi onnistunut ja siitä taisikin jäädä hyvä mieli sekä mulle että ponille, vaikka radalle emme voineetkaan mennä. Toivon mukaan päästäisiin sitten pian uudestaankin paremmilla keleillä, kun ponikin saa tuollaisista tilanteista aina lisää kokemusta sekä muutenkin vaihtelua tavalliseen liikuttamiseen!


Kaikki postauksen kuvat c) Olga, ellei toisin mainita

8 kommenttia:

  1. Mietin tätä postausta loppuun lukiessani, sitä kun mainitsit aika alussa että Pekolla ei ole kenkiä? Onko tälle jokin syy miksi kengättä ajetaan vaikka kelit eivät ole vähään aikaan sallineet kengättä ajamista?Kiva että oli sitten onnistunut reissu vaikka ei radalle kengättä päässytkään.

    VastaaPoista
  2. Super kiva löytö tämä sun blogisi. Etenkin tämän postauksen kuvat tekivät vaikutuksen! Pitääpä jäädä seurailemaan:)

    http://pinja-sofia.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Oli hauskaa! Vien nämä kuvat tästä... Kukas talutti Pekon sinne traikkuun ku lähettii >;))

    VastaaPoista
  4. Kiva postaus ja suloisia kuvia (:

    VastaaPoista
  5. Varmasti todella kiva reissu! Tää oli oikein kiva postaus ja hienoja kuviakin :)

    VastaaPoista
  6. Kiva postaus ja hyviä kuvia kaikki. Pekko näyttä niin innostuneelta ja iloiselta! Reissunne vaikuttaa oikein mukavalta ja sitä se varmasti olikin!

    VastaaPoista
  7. Tosi kiva postaus! Mekään ei päästä nyt talvella käymään radalla, koska se on ihan jäässä.:( Teidän reissu kuulosti kuitenkin kivalta!:)

    VastaaPoista
  8. Tosi kiva postaus! Mekään ei päästä nyt talvella käymään radalla, koska se on ihan jäässä.:( Teidän reissu kuulosti kuitenkin kivalta!:)

    VastaaPoista

- Kivat kommentit piristävät aina päivää :)
- Asiallinen kritiikki ja palaute ovat sallittuja.
- Ilkeät kommentit poistetaan!